Similanin ja Surin-saaret

Vietin Phuketissa noin puolitoista viikkoa ennen kuin sain itseni siirrettyä Koh Taolle. Asustin muutaman päivän ihan neljän seinän sisällä kipuillessa ja sen parantuessa päätin buukata itselleni Liveboard-retken Similanin- ja Surinin saarille sukelluksen merkeissä. Elin melkein neljä päivää veneessä 22 muun sukeltajan kanssa. Plus tietty sukellusohjaajat, joita oli viisi sekä thaikkulainen staffi kapteenia myöten. Heitä oli kahdeksan, jos en ihan väärin muista.

Varasin itse retken Khao Lak Adventuresin nettisivujen kautta, mikä osoittautui erittäin hvyäksi löydöksi! Khao Lakissa THE sukellusjuttu on juurikin Similanin-saaret ja sinne vieviä sukellusyrityksiä tämä pieni kylä täynnä. Matka Phuketista Khao Lakiin alkoi minibussilla eli paikallisella pakulla kahdelta päivällä mun osalta. 

 Haettiin Tim, Roxy ja Jess kyytiin Patongilta, josta päästiin lähtemään vasta neljän jälkeen (!), kun Chalongista ajaa siis mopolla 15-20 min Patongille. Sain taas ihmeteltävää kerrakseen. Patong on oikeasti THE TURISTIHELVETTI. Ei sitä muuten voi kuvailla. Pudistelin vain päätäni ja ihmettelin. 20 minuuttiakin oli liikaa mulle päiväsaikaan enkä edes poistunut pakusta. Ilmastointi. <3 Kamala Beachilta haettiin vielä mukaan nelissäkymmenissä oleva ranskalainen pariskunta ennen kuin matka jatkui Khao Lakiin. Matkalla satoi välillä niin pahasti kaatamalla, että jouduttiin hetkeksi pysähtymään tien sivuun, kun ei nähnyt mitään. Suomen kaatosateet ovat hyvin pieniä täällä tuleviin. Onneksi ne tosin kestävät vain hetken.  

Khao Lakiin saavuttiin noin kuuden aikaan. Siinä meni thaimaalaisen aikataulutuksen mukaan noin kolme tuntia - kun piti mennä tunti tai puolitoista – sukellusvälineitä sovitettaessa ja läpikäytäessä sekä pakollisessa paperisodassa. Joka kerta kun lähtee sukeltamaan täytetään omat yhteystiedot, hätäkontaktin yhteystiedot, vastuuvapautuslomake sekä useimmissa paikoissa terveysselvitys. Kaikki sukellusfirmat Thaimaassa eivät jostain syystä terveysselvitystä vaadi uusien asiakkaiden kanssa, jos ovat luokitettuja sukeltajia (?). Syytä tähän en tiedä. Vastuuvapautuslomake tarkoittaa kirjaimellisesti sitä, että kyseinen sukellusyritys, sen työntekijät, laivan työntekijät ja muut sukellukseen osallistuvat ihmiset vapautetaan vastuusta, jos sulle käy jotain sekä ymmärrät, että sukellat täysin omalla vastuulla ja ymmärrät sukelluksen sisältävän hengenvaarallisia riskejä, jos et toimi oikein ja turvallisuutta huomioonottaen. Tämä on täysin normaali proseduuri aivan jokaisessa sukellusfirmassa ympäri maailman. Terveysselvityksessä kysellään kylläei-menetelmällä sukeltajan terveydestä. Sen voi lukaista esim. PADI:n sivuilta (https://www.padi.com/english/common/courses/forms/pdf/10063-ver2-0.pdf), jolla selvitetään siis, että sukeltamaan tulossa olevalla asiakkaalle ei ole fyysisiä esteitä sukeltamiselle.

Lopulta lähdettiin kohti satamaa 

ihastuttavalla avodiscorekka-autolla. Ei sitä muuten voi oikein kuvata. Peltiä sisältä ja discovalot koristeena. Potski oli nimeltään Manta Queen 1 ja se on myös isoin kyseisen firman potskeista. Todella siistit hytit, joita löytyi neljän ja kahden hengen tilavuudella. Ylhäällä oli aurinkokansi, jossa meistä jokainen taisi vuoronperään reissun aikana, jollei kaikkina päivinä, käydä matoilla torkuttamassa sukelluksien välissä. Ruokailu- ja oleskelukansi oli avomallia ja pressut vedettiin alas illalla tai kun ripsahti vettä. Myös pieni ilmastoitu lounge löytyi, missä sain monet kerrat plärätä kalakirjoja läpi, opiskelin nitrox-kurssin matskut ja kattelin sukellusohjaajien kanssa iltaisin leffoja sulatellen päivällistä. Ruoka oli tietysti thai-painoitteista ja aamupala suuntautui sitten tuonne Englantiin. Siitä jouduin antamaan pienen miinuksen. Itse olisin toivonut aamupalalla hedelmiä, jugurttia, mysliä sen ainaisen papujen, pekonin ja munakokkelin sijaan. Plussaa pitää kuitenkin antaa perunamuussista, jota söinkin sitten joka aamu massuni täyteen! Kun on syönyt kuukauden verran riisiä tai nuudeleita joka päivä vuoronperään, perunamuussi oli hyvinhyvin tervetullutta! Lounas ja päivällisruoka toki vaihtelivat reissun kuluessa, mutta eivät sopineet mun vatsalle juuri muilta osin kuin salaatiltaan. Liikaa currya ja pippuria, vatsa ei tykännyt.

Meidän päiväohjelma oli aika lailla tämä:

5.45-6.30 GOOOOD MOOOORNING, BRIGHT AND SHINE!

7.00 PIENI EVÄSTYS, NITROX TANKKIEN MITTAUS/ SUKELLUSTIETOKONEIDEN- JA KAMEROIDEN TOIMIVUUKSIEN VARMISTUS

7.30 PÄIVÄN ENSIMMÄINEN SUKELLUS

8.45 OIKEE BREKU

10.45 PÄIVÄN TOINEN SUKELLUS

12.30 LOUNAS

14.00 PÄIVÄN KOLMAS SUKELLUS

15.45 PIENTÄ HUIKOPALAA

16.30 PÄIVÄN NELJÄS SUKELLUS

18.30 PÄIVÄN VIIDES SUKELLUS

19-20 VÄLILLÄ PÄIVÄLLINEN

Päästiin myös tokana päivänä tutustumaan yhteen Similanin saarista ihan maalta käsin. Monetkohan rantakuvat siellä oikein jokainen otti? :D Vesi oli turkoosin kirkasta, katsoi minne tahansa. Tuolle kyseisellä saarella voi myös yöpyä teltoissa ja useimmat vierailijoista ottavatkin muutaman yön retken sinne kokeakseen jotakin erilaista. Saarella on mahdollisuus valmistaa ruokaa keittokatokseessa, suihkut ja vessat löytyvät myös, mutta ulkotiloista. Kuinka mahtavaa olisikaan käydä suihkussa tähtitaivaan alla! Okei, miinus itikat. Itse jouduin harmikseni jättämään muutaman sukelluksen tuolla reissulla väliin, kun sopivasti päätin liukastua kolmen portaan verran ylhäältä alas tultaessa. Tämä tapahtui kuulema aina neljän päivän välein, kun porukka vaihtui. Viime reissulla se tosin oli ollut yksi sukellusohjaajista. Sain oikein mojovvan tällin, josta seurauksena syntyi sateenkaaren värit täyttävä kämmenen kokoinen mustelma. Jätin pari sukellusta

väliin, jotta voitiin seurata, etten ollut tuossa rytäkässä saanut sisäisiä verenvuotoja. Monet kävivät mustelmaa ihmettelemässä ja musta se oli vaan huvittavaa katsoa muiden ilmeitä. Mustelma näytti PALJON pahemmalta, mitä se oikeasti tuntui.

Olisin voinut viettää vielä toiset neljä päivää potskilla sukellellen. Aika tuntui menevän aivan liian nopeasti. Suoritin tosiaan Nitrox-kurssin tuolla samalla reissulla. Niille, jotka eivät tiedä, mitä nitrox on, on se lyhykäisyydessään hapella rikasettua ilmaa. Nitrox-seokseksi kutsutaan ilmaa, jossa happea on enemmän kuin 21% seoksesta. Useimmin käytetyt seokset ovat 32% ja 36%. Miten se sitten eroaa ”normaali” ilmatankilla sukeltamisesta? Nitrox antaa enemmän pohja-aikaa eli sukellusaikaa verrattuna ilmatankkiin sekä lyhentää sukellusten välisiä pinta-aikoja. Eikä kroppa ole niin väsynyt sukelluksien jälkeen. Tämä hyöty näkyy juurikin sukellettaessa useita kertoja päivässä lyhyen ajan sisällä. Yhtään turvallisempaa se ei sukeltamisesta tee verrattuna ilmatankilla sukeltamiseen. Se pitää muistaa! Nitrox-sukeltamista varten käydään juurikin vartan vasten oma kurssinsa, jotta sukeltajat oppivat ymmärtämään erot, turvallisuusriskit sekä syventämään sukellustietämystään nitroxilla sukellettaessa.

Reissu oli kokonaisuudessaan aivan mahtava. Niin paljon elämää pinnan alla! Ei siihen vain kyllästy,ei millään! Uusia ihmisiä ja mahtavia sukelluskokemuksia. Ja vielä hetken kävi mielessä, että jätän koko reissun tekemättä ennen Koh Taolle lähtöä! Muutama kamera vuosi sukelluksien aikana, ne parhaimmatkin kotelot, mutta se on osa sukeltajan elämää.

Mistä erottaa snorklaajan ja sukeltajan, kun näkevät hain?

- Snorklaaja panikoituu ja ui äkkiä pois vedestä, kun sukeltajat hyppäävät veteen kamera kädessä. :D

- Miksi ihmeessä snorklata ja katsoa sitä kaunista maailmaa vain yläpuolelta, kun voi mennä alas ja olla keskellä kaikkea sitä?

Reggae shark - hauska video meren elämästä!