Mitä PITÄÄ sitten tehdä/hoitaa ennen reissuun lähtöä

MUST:

- PASSI on se tärkein. Voimassaoloaika. Että päiväystä riittää läpyskässä. Ilman tuota hienoa travellerin raamattua ei paljoa matkustella.

- LENTOLIPUT on toinen must, jos Australiaan aikoo matkustaa jotenkin suhteellisen nopeasti. Toki aina voi mennä osan matkaa maita pitkin ja hyppää laivaan Indonesiassa, joka kuljettaa sut lopulliseen määränpäähän.

- VIISUMI on kolmas must. Mulla se on tällä kertaa laatua WORK and HOLIDAY. Wuhuu! Ensin alkuun vuodeksi. Ehkä toiseksi, who knows. :D

HVYÄ OLLA:

- VAKUUTUS. Pelastaa pinteestä kun pinteestä. Vertailua toki kannattaa tehdä AINA ja JOKA KERTA! Vuodeksi vakuutus maksaa noin 1000€ +/-100€. Halvemmallakin toki saa, mutta tuo summa sisältää kaiken mahdollisen itseni telomisesta extremejuttuihin asti. Meinasin kirjottaa jos, mutta siis KUN hyppään koneesta varjon kanssa, on kiva tietää, että on turva. Tai myöhästyn lennolta omasta/ toisen syystä, joku maksaa mulle enkä joudu itse maksumieheksi. Viime reissussa laskin vakuutusyhtiön jäävän tappiolle noin 500€ mun toimesta. Eli vakuutus kannattaa. :D

- KANSAINVÄLINEN AJOKORTTI tarvitaan, jos oleskelet Australiassa yli 3kk:ta ja huristelet suomalaisella ajokortilla siellä. Näin ainakin väittävät. En ota riskiä, osuuko kohdalle kärttyinen sinipukuinen kaveri, jos sattuvat syystä tai toisesta pysäyttämään, kun olen ratin takana. Myös osavaltioissa on eroja kenguru- ja koala-maan sisällä, mikä on todellakin syytä ottaa huomioon! Kv-kortti maksaa vuodeksi huimat 25€ tai suoraan kolmeksi vuodeksi 35€. Autoliitto auttaa. Tiketti Australiassa ”kortitta” ajamisen seurauksena on varmasti isompi kuin nuo euromäärät yhteensä ja sen pääsee myös MAKSAMAAN.

- MATKUSTUSILMOITUS Ulkoasiainministeriöön. Just in case something happens. Helpompi saada täällä kotimaassa tieto, missä menet, vaikka toki näkeehän tarkemman paikan varmasti luottokortin tilitietojen perusteella. ;)

- SUOMALAINEN LUOTTOKORTTI australialaisen rinnalle. Taas varmuuden vuoksi. VISA on paras, kun olen asiaa kokeneemmilta tiedustellut. Seuraavana tulee Mastercard.

KIVA OLLA MUKANA

- VERMEET JA VEMPELEET such as mahdollinen(-set) kamera(t), muistitikut- ja kortit sekä niihin tarvittavat latausjohdot. Varavirtalähde on myös hyvä ottaa mukaan. Ettei tarvitse sitten kirota kesken baari-illan, kun akku loppuu ja kavereita ei löydä. Uusia kavereita saa aina. ;) Ulkoinen kovalevy on myös kätevä vempele, jonka toki saa ostettua paikan päältäkin. Muistoja tulee kuvien ja videoin muodossa muutama hassu (itselläni 7 viikossa 4000 kuvaa ja 200 videota Aussi-reissulta!!!), joten on kiva ne myös tallentaa johonkin tuon vuoden aikana.

- CURRICULUM VITAE on hurjan kätevä, jos töitä aikoo hakea. On vähän näyttää, missä on suurin piirtein huidellut ja mitä hommia joskus tullut tehtyä. Kannattaa tarkistuttaa oma versionsa natiivilla, niin ei ainakaan pahimpia kielioppivirheitä tule tuohon lappuseen sitten laitettua.

- CONTACT INFO - lippulappu, missä lukee mahdolliset lääkitykset, allergiat sekä yhteyshenkilö kotimaassa. Etteivät vahingossa pistä suhun vaikka allergisoivaa antibioottia sairaalassa ja satut makaamaan koomassa. Tämä siis pahimmassa tapauksessa tottakai. Tuollainen lappu ei kuitenkaan paljoa paina.

SELVITÄ / TEE

- VOIMASSAOLOAJAT kannattaa tarkistaa ainakin passista, luottokortista sekä opiskelikortista (jos onnellisesti sellaisen omistat), että riittävät reissun ajaksi

- KUVAA kaikki mahdollinen! Kortit, reseptit, pankkitunnukset, asiakirjat ja jopa matkatavarat (Jos sattuu käymään huono mäihä etkä ikinä enää nääkään rinkkasi sisältöä sen hävittyä matkalla lentokenttien uumeniin. Helpottaa huomattavasti muistamista, kun listaa tavaroita vakuutukseen.)

- LÄÄKÄRIIN MARS. Hammaslääkärin kanssa treffit on aivan ehdoton! Huomattavasti helpompaa ja kivuttomampaa (LUE halvempaa) hoidattaa purukalusto kuntoon ennen reissua. 

Toisekseen, jos niitä pillereitä tarvitsee, reseptit kannattaa uusia hyvissä ajoin ja muistaa hakea pilleripurkit sieltä Apteekista (:D), ettei tarvitse heti lentokentän apteekkiin turvautua (siis jos sellaista siellä paikassa X sellaista hienoutta on). Englanninkieliset käännökset resepteistä auttaa myös todella paljon. Tarvitset niitä, jos joudut käyttämään edes epäsäännöllisen säännöllisesti lääkitystä. Mitä tahansa. Et halua välttämättä jäädä lentokentälle kesken yötä selvittelemään pillerien sisältöä 36h valvomisen ja matkustamisen jälkeen. Tai yksinkertaisesti tarvitsee käydä uusimassa niitä reseptejä paikallisella lääkärillä.

Jos ja kun suunnitelmissa on esim. käydä pulikoimassa pinnan alla ja kattelemassa meren elämää laitteiden kanssa (MäMäMäMä!!!), kannattaa etukäteen silmäillä läpi tuo sukeltajan terveysselvitys-lomake. Jos raksia tulee ruutuun, pääsee sopimaan yhdet tai kahdet treffit lääkärin kanssa. Yleislääkärit kirjottelevat aika anteliaasti noita sukelluksen puoltavia lupia (jos jotain on raksinut), mutta vain yksityisen puolella, joten kannattaa tähän varata satasen verran kahisevaa.

- VALTAKIRJA/T on hyvä antaa parillekin ystävälle, perheenjäsenelle tai muulle lähimmäiselle, jo(t)ka pystyy tarvittaessa hoitamaan SUN asioita täällä Suomen päässä. Mahdolliset laskut, pankkiasiat, vakuutukset...

- KOMMUNIKOINTI APP:sit ladattuna yhteydenpitoa varten. Kaikki mahdolliset tietysti, että välttää valtavat kansainväliset puhelinmaksut. :D

Realiteetit ja reissusuunnittelu

Niin kuin moni muukin teksti on tämä matkakirjoitus jäänyt minulta kesken (kirjotan viimeistään syksyn aikana loppuun, noin kaksi vuuotta jäljessä :D). Muistiinpanot toki löytyvät ja ovat edelleen tallessa. Samoin tuhannet kuvat ja videot, joita en ole tähänkään päivään mennessä vielä saanut kootuksi yhdeksi tai kahdeksi kuvasarjavideoksi. Muita asioita tulee vain eteen ja tällaiset jäävät. Sitä aina sanoo, että kun reissusta tulee, nämä tekee. Tottahan se on. Osittain. Ne vain pitäisi kaikki tehdä siinä samassa rysässä, kun purkaa rinkkaa ja opettelee taas tottumaan ”normaaliin” arkeen. Ennen kuin arki ottaa taas otteen elämästä.

Milloinkaan en ole kuitenkaan lakannut haavelemasta reissusta tien päällä. En todellakaan. Matkustamisesta ja reissujen suunniteluista on tullut elämäntapa. Matkakärpänen on niin sanotusti iskenyt pahemman kerran. Huhtikuun lopussa viime vuonna, kun palasin takaisin Suomeen tuolta edelliseltä reissulta, en ole käynyt kuin kaksi viikkoa kääntymässä Jamaikalla ja sekin vasta tämän vuoden tammikuussa. Turhauttaa etten ole päässyt matkustamaan, kun elämän realiteet ovat tulleet vastaan, mutta samaan aikaa olen aivan äärettömän kiitollinen jo pelkästä mahdollisuudesta suunnitella reissuja. Hyvin hyvin monella ei ole sitä mahdollisuutta. Edes Suomessa.

Monet mutkat olen selvittänyt viimeisen vuoden aikana ja välillä vain oikomalla mutkat suoriksikin. Lähden takaisin Australiaan tammikuussa! Ainakin vuodeksi. Ehkä Aasiaan kautta. Jo pelkkä tieto lähdöstä saa suuren hymyn huulilleni. APUVA! :D Ei mulla oikeastaan ole sanoja edes kuvaamaan sitä tunnetta. Haluan tehdä kärrynpyöriä ja kirkua innosta. Olen seurannut ja seuraan (vähän liiankin) montaa blogia, jotka kertovat elämästä Australiassa tavalla tai toisella. Yhdet ovat work and holiday viisumilla liikenteessä, toiset muuttaneet puolison perässä, kolmannet asuneet aina siellä. Pelkkä reissun suunnittelukin on jo ihanaa ja jännittävää. Pitäisikö sitä lopettaa päivätyö, jotta saisi kaiken tarpeellisen tehtyä? Toisaalta se juuri onkin ihanaa, että suunnitelmat eivät ikinä toteudu ja mene niin kuin pitäisi. En tee tarkkoja suunnitelmia. Oikeastaan ollenkaan. Lähinnä yritän miettiä etukäteen tehtäviä asioita, kuten lennot, vakuutukset, ajokortti ym. Luotan vain (ehkä tyhmän) rohkeasti siihen, että muut asiat selviävät paikan päällä. Aina ovat selvinneet. Se on sitten eri asia ovatko ne menneet niin kuin oli itse ajatellut. Mun on toki myös hieman helpompi lähteä, koska Australiassa on jo tuttuja naamoja lentokentällä vastassa, kun sinne menen. :)