Kuorsausta Sydneyn molemmin puolin

Viimeinen bussimatka tällä Australian reissulla. Päätepysäkkinä Sydney. Olin ainoa siinä päiväbussissa, joka matkusti Sydneyyn saakka. Eipä tuo nyt haitannut olleskaan, kun koko matkan satoi vettä. Muutamaa tuntia ennen Sydneytä vettä tulikin sitten ihan kaatamalla, mutta taukosi sopivasti kuitenkin ennen Sydneytä. Oli kivaa liimautua bussin ikkunaan sen ylittäessä sitä isoa kuuluisaa siltaa. Liimauduin ikkunaan kiinni ihan kirjaimellisesti hyvin leveä hymy kasvoilla. Matka hostellillekaan ei ollut pitkä. Migreeniä taas kuitenkin pukkasi, olin unohtanut juoda vettä tarpeeksi ja bussissa kun on ilmastoinnin keskellä, en sitä ollut tajunnut ajoissa.

Yövyin Bounce-nimisessä hostellissa. Bounce on valittu muutama vuosi peräkkäin Sydneyn parhaaksi hostelliksi enkä yhtään ihmettele miksi. Tuntui, kun olisi hotellissa asunut. Ekassa kerroksessa oli kehoa myötäilevät lepotuolit, joissa sai maanantai-iltaisin löhötä ja katsoa leffaa poppareiden kera tietysti tai ihan muuten vaan, jos siltä tuntui. Keittiö oli neljännessä kerroksessa. Samoin myös kattoterassi, josta oli upeat näkymät Central-juna-aseman yli ja vielä pidemmälle. Huoneet on tosi siistejä sekä isoja ja hauskis pitää huoneiden ja yleisten tilojen siisteydestä huolta pitkin päivää. Bouncen vieressä on ihana pieni Side Bar, jossa on maanantaisin kaikki pitsat 10 AUD ja meksikolaisilta keskiviikkoisin, jolloin tapakset ja sangriat maksavat vain muutaman hassun dollarin. Ja tottakai sijainti! Minuutin kävely Centralin junapysäkille, josta pääsee mihin vain Sydneyssä.

Ensimmäisen päivän tuolla isossa kaupungissa oikeastaan nukuin. Taisin nousta ylös vasta neljän jälkeen päivällä. Näin Willin (tuttavan) myöhemmin illalla. Tapasin Willin jo Cairnsissa sukellusreissulla ja sovittiin, että se näyttää mulle paikallisten paikkoja Sydneyssä, kun pääsen Sydneyyn saakka. Kävin samaisena iltana moikkaamassa Willin kolmea huonekaveria Bondi Beachilla ja jäin viettämään iltaa sinne. Taivaalta kun tuli vettä oikeasti saavista kaatamalla. Kadut jopa tulvi aika pahasti. Sade ei ottanut loppuakseen illan aikana, joten asettauduin sohvalle nukkumaan siksi yöksi ja palasin takaisin aamulla hostellille bussilla, kun kaikki neljä lähtivät töihin. Sadekin oli hieman rauhoittunut. Päätin shoppailla sen päivän, kun ei näyttänyt päivä kirkastuvan. Hyppäsin pois bussista Bondi Junctionissa ja shoppailin kaikenlaista viereissessä isossa ostarissa. Parit biksut lähti mukaan ja ihan liikaa kaikkea ihanaa TYPO-nimisestä kaupasta: Ensi vuoden kalenteri, shit things to do-muistilappuja, uusi pöytäkello, muutama kirja sekä hassuja kortteja =tili -150 AUD). Olin ihan finaalissa shoppailusta, kun lopulta pääsin takaisin hostellille. Shoppailu on rankkaa työtä! :D Sydneyn junakarttakin alkoi pikku hiljaa hahmottua mielessä sieltä takastullessa. Ainakin unissa.

Seuraavana päivänä jätin aamupalan väliin ja söin brunssin. Ihanaa nukkua hyvässä ja puhtaassa sängyssä! Päivä oli osittain sateinen, mutta päätin silti tutustua Sydneyyn kävellen. Kävelin Darling Harbouriin, söin jäden ja päädyin Haymarketille China Towniin ostamaan tuoreita hedelmiä ja vihanneksia ruokapuolelta. Muuten Haymarket oli kuin mikä tahansa muu kiinailaiskrääsää täynnä oleva tori, jossa aasialaiset yrittävät väkisin myydä turisteille turhaa tavaraa. En tiedä, mikä niissä krääsätoreissa vetoaa ihmisiin. Kurvasin päivällä uudestaan Bondiin ja Nordic Fusion-kauppaan hakemaan vähän lievitystä koti-ikävään. Halpaa se ei ollut, mutta todellakin sen arvoista! Illalla suuntasin alakerran Side Baariin syömään halpja tacoja ja tutustumaan muihin reppureissaajiin Bouncesta.

Luulin saavani nukkua sinä yönä, ja niin luulivat muutkin huoneessa olijat. Eipä nukkunut kukaan sen jälkeen kun yksi irkku tuli baarista aamuyöllä ja aloitti kuorsauksensa. En ole IKINÄ kuullut niin kovaa kuorsausta, vaikka eri hostelleissa olenkin yöpynyt ympäri maailmaa. Kuorsauksen pystyi kuulemaan jopa huoneen oven läpi. Tyttö, töissäkäyvä, valitti yöllä sitä, että sänky tärisi. Neljä ihmistä yritti töniä kyseistä irkkua hereille siinä onnistumatta. Myös yksi respan työntekijä. Olin pienesti v-tunut. Pääsin onneksi yhteen toiseen huoneeseen nukkumaan muutamaksi tunniksi täysin hiljaisuuteen. Huokasin sängyssä syvään ja nukuinkin neljä tuntia putkeen silmiäni kertaakaan avaamatta. Herra Irkku sitten heräsi noin klo 11 ja ihmetteli tapahtunutta. En oikein usko, että kukaan ei ole muka hänelle kertonut kuorsaavan todella lujaa. Varsinkin kun kyseessä oli jo kolmekymppinen. Tottakai pyyteli anteeksi tapahtunutta ja kesken meidän puheen, hänen irkkukaverinsa pimahti, went nuts. Riehui ja räyhäsi, paiskoi ovia ja huuteli, että he eivät täältä mihinkään lähde. Pelästyin todella pahasti miehen käytöstä ja odotin vain hetkeä, milloin saisin nyrkistä. Puhkesin itkemään sillä sekunnilla, kun mies poistui huoneesta raivonsa vallassa. Tämä kuorsaava kaveri pyysi sitten kaverinsa käytöstä anteeksi ja sanoi, ettei tämä ole ikinä lyönyt ketään, vaikka on tuntenut hänet 20 vuotta. En oikein usko sitä vieläkään, koska ei kaveri suhtautuisi noin rauhallisesti toisen ihmisen raivonpurkukohtaukseen, jos olisi ollut ensimmäinen kerta. Olin ihan valmis pakkaamaan tavarat ja muuttamaan toiseen hostelliin. Respasta annettiin heille heti toinen huone, kun räyhääjä irkku meni asiasta kertomaan, mutta ei kun neljä ihmistä pyytää kiltisti, että olisiko mahdollista näitä irkkuja siirtää muualle, kun ei saa nukutuksi. Ihme toimintaa. Anyway. Mulla se päivä meni pilalle tuon ihmisen käytöksen seurauksena, kun sai pelätä mahdollista kohtaamista rappukäytävässä tai hississä. Sain mä käytyä Nordic Fusionissa Bondi Beachilla ostamassa fazerin sinistä, geishaa ja kolme pussia salmiakkia sekä hapankorppuja! Hyi kun oli kallista, mutta sitä ensimmäistä salmiakkikarkin makua ei voittanut mikään! :)

Torstaina oli hyvä päivä sään kannalta, mutta jotenkin väsytti aivan pirun paljon, että nukuin iltapäivään asti, kun kerta mahdollisuus oli. Näin Willin uudestaan illalla ja käveltiin Botanic Gardeneille, koska halusin saada tuon pakollisen Sydneyn turistikuvan, jossa oopperatalo ja silta ovat samassa kuvassa. Oli kyllä nätti auringonlasku ja paras sää saada tuo must-kuva. Perjantain sää olikin ihan tosi sateinen, joten käytin sen päivän kuvien deletoimiseen ja editoimiseen.

Launtaina sitten talsin Circulai Quayhin ja lautalla kohti Taronga Zoota meksikolaisen kanssa, jonkka kanssa aloi höpöttämään aamupalaa mussuttaessani. Meksikolainen oli lomalla vain yhden viikonlopun ja teki töitä Filippiineillä. Jännää. Eläintarhaan päästyäni, ostin heti aamulla lippuluukulta lipun kirahvien syöttöön. Onneksi oli nätti päivä! Kävin ihmettelemässä sammakoita, tapiireja, kenguja, kirahveja, vompatteja, seeproja, jellonia, tikruja, vuohia, japanilaisia silkkikukkoja, pingviineitä ja muita ihania otuksia. Siellä meni koko päivä. Ja olin vähällä jättää Tarongan väliin! En normaalisti ymmärrä eläintarhoja, mutta Taronga eroaa siinä, että se ei tavoittele taloudellista voittoa vaan se mitä lipputuloista tulee, käytetään eläinten hyväksi ja tietysti niihin pakollisiin rahaa vieviin asioihin, kuten palkkoihin. Eläimiä hoidetaan siellä enemmän kuin hyvin ja niillä on isot virikkeelliset tilat, missä elää. Tarongassa hoidetaan myös paljon eläimiä, jotka ovat syystä tai toisesta loukkaantuneita. Niistä osa pystytään vapauttamaan takaisin luontoon ja ne yksilöt, jotka eivät selviäisi yksin luonnossa, saavat jäädä eläintarhaan muiden kaltaistensa seuraan ja elämään hyvää elämää. Kirahvien syöttäminen oli tosi hauska kokemus. Porkkanoita nassuun ja ne oli tyytyväisiä. Hihi. Ja sininen kieli! :P

Illalla oli tarkoitus mennä katsomaan kabaree showta, mutta se lauantainen näytös oli loppuunmyyty. B-vaihtoehtona oli nähdä jokalauantaiset ilotulitukset Darling Harbourissa, joten suuntasin niitä katsomaan. Kyllä oli upeat. Siinä ne tuhannet dollarit katosivat kirjaimellisesti savuna ilmaan. Käytiin ilotulituksien jälkeen meksikolaisen kanssa vetämässä läskipannarit Pancake on the Rocksissa kympiltä illalla. Törmättiin sattumalta ilotulistuspaikalla. Pancakes On The Rocks on auki 24h 7 päivää viikosss. Oli kyllä niiiiiiiiiin nannaa. Otin amerikkalaiset pannarit vaahterasiirapilla, tuoreilla mansikoilla ja vaniljajäätelöllä. Meksikolainen veti puolestaan suklaaöverit ottamalla amerikkalaiset suklaapannukakut suklaakastikkeella ja suklaajäätelöllä. Mun piti mennä ennen puolta yötä nukkumaan, mutta sen sijaan ”jäin jumiin” keskusteluun yhden espanjalaisen kanssa meidän kahdeksan hengen hostellihuoneessa. Puhuttiin paljon matkustamisesta. Lopulta simahdettiin molemmat omiin sänkyihimme ennen kuin huomattiin sitä itse. Aamulla sai sitten sillekin nauraa. :D

Sunnuntaina suuntasin uudelleen lauttasatamaan, mutta nyt lähdin viettämään päivää Manlyyn. Manly on yksi Sydneyn suosituimmista kaupunginosista Bondi Beachin jälkeen. Manlyyn rakastuin myös, mutta Byron Bay pysyy kyllä silti kirkkaasti ykkösenä. Lautat Manlyyn kulkevat puolen tunnin välein ja ihme kyllä pysyvät hyvin pitkälti aikataulussa, vaikka ruuhkapäivinä yhteen lauttaan ahtautuu tuhat ihmistä suuntaan ja toiseen. Menin rantsuun, joka oli täynnä paikallisia. Sunnuntai ja hieno lämmin kevätpäivä. Mitä muuta olisi voinut olettaa? Halusin kovasti mennä surffaamaan, mutta totesin, ettei se ole turvallista yksin. Kukaan ei huomaa eikä ketään juuri kiinnosta, jos joku viittelöisi apua. Lähdin shoppailemaan ja yritin kovasti löytää tumman ruskeita Havainnaksia siinä kuitenkaan onnistumatta. Ostin itselleni kuitenkin kaksi uutta toppia ja hupparin Longboard-nimisestä kaupasta. Söin paljon jäätelöä ja otin pikku päikkärit myöhäisessä iltapäivä auringossa. Shoppailu ja aurinko vetää kyllä mehut todella nopeasti pois. Nautin päivästä ja kivaa oli.

Maanantaina piti sitten pakata kamat, jotka olin kirjaimellisesti räjäyttänyt rinkastani ympäri kaappia ja rinkan välittömään läheisyyteen. Taas lähti turhaa tavaraa roskiin. Nälkähän siinä iski kesken pitkän pakkaussession ja pannukakut himotti, joten kävelin Darling Harbourin Pancakes On The Rocksiin ja maiston banaanipannukakkua. Naminamnam. Lars, jonka hänetkin tapasin Cairnsissa samaisella sukellusreissulla kuin Willin, oli laittanut viestiä tällä välin, että olinko vielä Sydneyssä. Käytiin illalla sitten syömässä pitsat ja jälkkärit. Höpöteltiin kaikki mahdollinen siitä, mitä kumpikin on reissullaan kokenut ja nähnyt sekä siitä, kuinka hassua on tavata ihmisiä eri kaupungissa, jossa on nuo ihmiset ensimmäistä kertaa tavannut

Tiistai-aamuna suuntasinkin romppeideni kanssa alakertaan ja tilasin taksin suoraan lentokentälle. Ei himottanut hikoilla heti aamusta kamoja raahatessa, kun tiesi, että niin tulee käymään päivän aikana ennemmin tai myöhemmin. Olin laiska eikä taksi lopulta maksanut niin paljon, mitä olin ajatellut. Taisin torkahtaakin hetkeksi taksiin. Kentästä en kyllä tykännyt yhtään. Jotenkin hirveän kliininen ja pieni suhteessa tiskien ja ihmisten määrään.

Oli kyllä ihan mahtavuutta tulla Phuketiin, kun tiesi, että kyyti on valmiina eikä tarvinnut alkaa vänkäämään pitkän päivän päätteeksi vielä taksimatkan hinnasta. Soija kyllä iski päälle jo laukkua hakiessa.