Matka
Taolta Khao Lakiin kesti yhden päivän verran. Heräsin
4.30 aamuyöstä, jotta ehdin aamukuuden lauttaan. Oli nälkä,
muttei tehnyt mieli ruokaa. Lautta pysähtyi Phanganilla ja
Samuilla ennen sen jäämistä Surat Thaniin. Sain
sentään jonkin silmällisen nukuttua lauttamatkalla.
Sieltä matka jatkui bussilla Khao Lakiin jo tutuksi tulleelta
Surat Thanin juna-asemalta. Tuktuk:kin tuli tutuksi matkalla.
Olin
varannut Khao Lakista dormihuoneesta sängyn Walkers Inn:stä,
noin 800 metriä ”keskustasta”. Huoneessa oli yhdeksän
sänkyä; kaksi kerrossänkyä ja viisi yksittäistä.
Portaita oli muutama kiivettäväksi, joten en perässä
vedettävän laukun kanssa lähtisi tähän
paikkaan yöpymään. Oli muuten todella outoa käydä
oikeassa supermarketissa, vaikkakin se oli turistien tarpeisiin
suunnattu. Koh Taolla, kun tottui siihen, että sitä haki
yhden asian sieltä ja toisen tuolta ja kolmannen jostain
muualta. Vuokrasin paikasta skopon, joka oikein huokui romantiikkaa:
Eifel-tornin kuvia, sydämiä ja liila väritys.
Tapasin
illalla myös sukellusohjaajan Khao Lak Adventuresilta.:
Sattuivat kaikki samat ohjaajat olemaan paikalla juuri tuona iltana!
Siis mitä?! :D Osa tulossa laivalta ja osa taas lähdössä
laivalle. Kävin muutaman kanssa heistä sitten yksillä
(he todella monilla) Monkey's Baarissa, missä soi Jukka Poika ja
Raappana. Aika helmeä.
Olin
seuraavana päivänä laiska ja tein päiväretken
lähimpään Lamrun kansallispuistoon. Ulkomaalaisilta
sisäänpääsy on 200 THB, paikallisilta 20 THB.
Paikalliset saavat jopa ostaa multiple entry- kortteja puistoon.
Lamrun kansallispuisto ei alueena ole iso, joten jos sen haluaa vain
kiertää, ei aikaa kuulu edes tuntia. Löysin pidemmältä
pienehkön rannan, jonka jaoin muutaman hassun paikallisen
kanssa. Sain rauhassa levyttää. Mikä parasta, oli
siihen viereen rakennettu suihkut bambuista. Vieressä pystyi
myös majoittumaan telttoihin tai bungaloweihin yöksi.
Puistossa pääsee patikoimaan kahden kilometrin reitin,
tosin jyrkyyttä löytyy sitten senkin edestä! Ilman
kosteusprosentti oli varmasti lähellä sataa, siltä
ainakin tuntui!
Patikoin
myös läheiselle vesiputoukselle Khao Lakissa. Tie sinne on
aika epätasainen ja viimeiset kaksi kilometriä pelkkää
soratietä, joten siinä joutui moottoripyörän
käsittelytaidot hieman koetukselle. Patikointiosuus siis tähän
päälle, ylä- ja alamäkeä, soratietä
sekin. Oli kyllä ehdottomasti sen arvoista silti käydä,
kun pääsi pulahtamaan viileään veteen
vesiputouksella. Ajoitus oli tässäkin oikea. Menin
vesiputoukselle lähempänä neljää, jolloin
jaoin tämän pienen palan luonnon paratiisia vain yhden
venäläisen perheen kanssa. Sisäänpääsy
maksu puistoon oli 200 THB. Yövyin
Khao Lakissa vain kaksi yötä. Olisi pitänyt olla
pidempään ja käydä Khao Sokin luonnon keskellä.
Se jäi sitten seuraavaan reissuun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti