Välipäivät vol 2

Vaikka päivät olivat työntäyteisiä, tuli sitä kiinnitettyä huomionsa mitä erilaisempiin asioihin, hyvässä ja pahassa. Mikään ei enää yllätä. Tarkoitan tällä sellaisia asioita, joita ei pidetä meidän ”normaali” käsitteen alla. Kiinnitin näihin asioihin tarkoituksella huomiota välipäivinä, jotta osaan niistä kirjoittaa. Monesta kun on tullut niin arkipäiväistä, ettei niitä sen kummemmin huomioi.

Jos missä, niin kuin muissakin Aasian maissa Kiinasta Indonesiaan ja Intiaan asti, täällä kuljetetaan mitä ihmeellisimpiä asiota mopon kyydissä. Koh Taolla näkee useinmiten koko perheen kulkevan saman mopon kyydissä; neljä ihmistä kun mahtuu ihan hyvin istumaan penkille ja koira vielä etukoriin. Koirat ovatkin myös hyvin tuttu näky mopoillessa. Koirat kulkevat helposti korissa tai jalkojen välissä riippuen mopon mallista. Toimistollekin koirat saapuvat joko jolkotellen omasta kodistaan tai mopon kyydissä korvat lepattaen. Täällä ajalee mopoilla myös kaikki, jotka vain yltävät polkimiin. Ei ole mikään ihmeellisyys kohdata 12-vuotiaita poikia ajalemassa pitkin ja poikin. Pahimpia ovat kuitenkin turistit: se wuhuu-huutojen määrä naisten suusta, mutkitteleva ajotapa, vilkkujen päällejättäminen, pikajarrutukset ja känniajamiset. Hohhoijaa...!

Koh Taolla on myös omat versionsa Phuketin laajasta kopiontikaupasta. Ensinnäkin Tao on Havainnais- flipflop kopioden luvattu paikka. Aitoja ei tältä saarelta löydä, olen yrittänyt etsiä. Aidot Havainnakset tunnistaa jo painosta ja leikkausjäljistä. Feikit ovat tiivistä vaahtomuovia eikä sen vuoksi paina myöskään mitään. Toinen, jota täällä on jo pitkään kopioitu, on Koh Tao Diversin kilppari-logo ja sillä varustetut t-paidat/ topit. Niitä löytyy jopa Bangkokista saakka! The one and only real one- paidat löytyy vain ja ainoastaan KTD:n shopista. Samaan hintaan, jollei jopa halvemmalla kuin feikit.

Turistien vaatetus – tai niiden puuttuminen. MIEHET: lämmin ilma ei tarkoita sitä, että missä vain ja milloin vain voi kävellä ilman paitaa, oli alla tynnyri tai bodarin vartalo. EHDOTTOMIA NOUNOU-paikkoja ovat mm. ravintolat (myös ne pienet paikalliset kojut), kaupat (ihan minkälaiset vain) sekä kuntosali/ punttis (Pullistelkaa niitä lihaksia sitten vaikka siellä poikien saunaillassa, mutta mua ei kiinnosta katsoa teidän hikoiluja/ korjata hikipisaroita juoksumatolta, kun yritän itse treenata.). NAISET: bikinit alla ei tarkoita sitä, että voi vetää pitsihelyhelyn päälle ja tulla sitten ravintolaan syömään tai kulkea ilman paitaa rannan ulkopuolella. Sitä katsotaan vielä enemmän kieroon kuin miesten paidattomuutta. RANNALLA bikineissä kulkeminen/ miesten kulkeminen ilman paitaa on OK, ei missään muualla! ENNEN KAIKKEA paidattomuus on HYVIN EPÄKUNNIOITTAVAA Thaimaassa ja kertoo myös HYVIN PALJON TURISTEISTA (huonolla tavalla)...!!! Tuskin kukaan kulkee kotimaassakaan yläosattomissa / ei peittävissä vaatteissa rannan ulkopuolella...?!

Kun sitten pääsee ravintolaan syömään, ei täällä ole tarjoilun suhteen mitään logiikkaa. Ensiksi, vaikka sanoisit tilauksesi kolmelle eri tarjoilijalle, jotka jokainen kirjoittavat tilauksen ylös edellisen unohtaessa, et silti saa sitä, mitä olet tilannut. Useimmiten kyllä toimii, muttei aina. Ei kannata pahastua. :D Siitä voi aina sanoa ja saat oikean ruoka-annoksesi aikanaan. Useinmiten sanon asiasta, mutta samaan hengenvetoon kerron asian olevan ihan ookoo, koska ruoka menee siltä seisomalta yleensä roskiin (koirien suuhun), jos on kiire. Yleensä en myöskään yksinkertaisesti ehdi/ jaksa odottaa oikeaa ruoka-annosta. Toiseksi, on aivan normaalia, että tarjoiluasi hoitaa useampi tarjoilija. Kuusi taitaa olla oma henkilökohtainen ennätys yhden ruokalajin sisältäneen tilauksen aikana. Yksi tuo juoman, toinen aterimet ym. Kolmanneksi, älä ihmettele, jos ruuan tulo kestää tyhjässä ravintolassa. Olen itse helposti odottanut puoli tuntia ilman, että kukaan edes tuo aterimia eteeni. Täydessä ravintolassa puolestaan ruoka tulee melkein uunista lentäen suoraan pöytään parissa minuutissa. Joskus jo pelkkä tilauksen tekeminenkin voi olla tuskien takana, joten oma kärsivällisyys on aina välillä koetuksella. Myös niissä tutuissa paikoissa.

Täällä riittää myös pieneläinelämää moninkertaisesti enemmän kuin Suomessa. Suomessa riesana taitavat olla pääasiassa ampparit, kärpäset ja hyttyset lämpimään vuodenaikaan. Täällä olevista en viitsi edes kirjoittaa listaa, se on yksinkertaisesti liian pitkä. Muutaman kuitenkin mainitakseni: Hyttyset ovat ongelma kaikkialla, missä on vähänkään kosteutta ja paikoillaan olevaa vettä lähellä (kaikki sukelluskeskukset siis lähinnä). Hyttyset tosin rakastavat tehdä paukamia ihmisille eniten auringon nousun aikaan (klo 6-7 ja 17-18), vaikka mun luo ne tuntuvat löytävän erityisen hyvin kellonajasta riippumatta. Kärpäsiä en ole nähnyt. Paikalliset ampiaiset ovat kooltaan sudenkorennon kokoisia, mutta oikeastaan aika harmittomia, kun ne jättää rauhaan. Niitä näkee hyvin vähän muutenkin, jollei satu osumaan niihin vahingossa skopolla ajaessa. Sattuu muuten ihan pirusti, kun sellainen tulee päin naamaa 40 km:n tuntivauhdissa! Tarkkaa nimeä en näille ökkömönkiäisille tiedä. Suurin ongelma saarella on kuitenkin erilaiset muurahaiset. Ne kun tykkäävät esimerkiksi pesiytyä tietokoneiden sisään ja hajottavat ne sitä kautta. Tykkäävät kovasti myös likapyykistä ja syövät matkansa niiden luokse vaikka paksun muovikassin läpi.

Kylmäksi säätä sanotaan täällä, kun mittari tippuu +20C:een tai veden lämpötila alle +27 C. Tähänkin ilmastoon tottuu ja sen vuoksi ei ole ihmeellistä myöskään nähdä ihmisten kulkevan pipot päässä ja kaulaliinat kaulassa aamuisin ja iltaisin. Erityisesti sukeltajien. Vesi on kylmää, kun siinä käy lotraamassa joka päivä. Keho ei ehdi palautua kunnolla luonnolliseen lämpötilaansa sisuksia myöten, joten vesi tuntuu todella viileältä. Ei sitä tarvitse kyllä edes sukeltaa tunteakseen ilman viileyden. Kyllä mä saan täällä pitkissä housuissa, svetarissa ja kaulaliinassa kulkea illalla, jos haluan, etten palele. Piposta olen haaveillut. Ensi kerralla se ainakin lähtee ensimmäiseksi rinkkaan mukaan! Niin ja ilmastointi on ihan turha.

99% ”paikallisista” on töitä, joilla tulevat toimeen. Jopa niin hyvin, että saavat hieman ylimääräistä säästöön. Se ei todellakaan ole itsestäänselvää. Yksi perhe on kuitenkin ahdingolla, vaikka tekevätkin työtä. He tekevät pitkiä päiviä keräten muovipulloja ja metallitölkkejä ympäri saarta, jotka ilman heitä joutuisivat mereen ja kaatopaikalle. Perheen ansiosta ainakin pienempi osa siitä valtavasta pullomäärästä päätyy ympäristöön. Tämä perhe asuu kaatopaikan vieressä (käytännössä kaatopaikalla) pienessä hökkelissä, jos sitä voi edes siksi kutsua. Rahat, jotka he saavat työstään, menevät suoraan ruokaan. Muuhun raha ei riitä, ei edes alkeelliseen asumukseen suihkusta ja wc:stä puhumattakaan! Perheellä ei siis tietenkään ole myöskään varaa vaatteiden pesuun, joten he käyttävät likaisia vaatteita vuoronperään. Pulloista/ tölkeistä maksetaan vain 25 THB kilolta eli noin 60 senttiä. Se ei ole paljon. Laskeppa, kuinka paljon täällä saa pulloja keräillä, että edes kilo täyttyy! Perheen tyttö kärsii myös jonkinlaisesta sairaudesta, minkä vuoksi hänen on vaikea ymmärtää thai-kieltä tai puhua edes sitä. Tyttö istuu usein Mae Haadin 7/11 edessä vahtimassa perheen ”saalista”.

Useampi paikallinen on heitä kuulema yrittänyt auttaa, mutta kukaan ei tunnu tietävän perheen oikeaa tilannetta; Osa sanoo heidän olevan rahanpesun uhreja, osa sanoo heidän tienaavan enemmän kuin keskiverto thaimaalainen (mitä en millään jaksa uskoa) ja osa sanoo heidän olevan aidosti siinä tilanteessa, missä nyt ovat. Olen tytölle ostanut muutaman kerran 7/11:stä ruokaa sekä antanut hänelle omia vaatteitani, joita en enää pidä. Tyttö tuntuu olevan näistä aidosti kiitollinen, joten luulen konkreettisten asioiden olevan heille se paras apu. Typerintä tässä tilanteessa tuntuu vain olevan jälleen kerran se, että länkkärit (jotka asuvat vakituisesti saarella) kyllä peukuttuvat facebookissa kyselyäni perheen tilanteesta ja ehdottavat, miten perhettä voisi auttaa, mutta oikeasti kukaan ei ole valmis tekemään asian hyväksi mitään tai avustamaan rahallisesti, jotta tyttö saataisiin esimerkiksi lääkäriin ja tutkittavaksi. Se pistää vihaksi. Yritän tehdä täällä kuitenkin parhaani perheen hyväksi ja selvittää asioita töiden puitteissa, minkä pystyn. Harmikseni tunnun vain olevan aika lailla yksin asian kanssa. Missä on se kuuluisa ihmisten solidaarisuus ja avunhalu oikein on?!!