Välipäivät vol 1

Mulla se alkoi poliisiasemalla käymällä. Paikalliset poliisit olivat todella ystävällisiä ja avuliaita, kun kävin mopoasiaa heidän kanssaan juttelemassa. Sen sijaan iso kaljamahainen venäläinen (paikan pomo?) oli kyllä enemmän kuin naama rullalla ja töykeimpiä ihmisiä, joita olen ikinä tavannut. Pääasia, että sillä liksa juoksi. Skopo löytyi lopulta 200 metriä sen alkuperäisestä paikasta. Täällä skopoja kun voi vapaalla rullailla minne haluaa eikä kaikkia todellakaan saa rattilukkoon!

Loppu hyvin kaikki hyvin!

Työpäivän päätteeksi, kun olin vihdoin saanut skopon takaisin, niin eiköhän jotkut #1k!odndu#?! ääliöturistit pysäytä skoponsa äkillisesti keskelle pääautotietä niin, että mä vedän jarrut lukkoon 40 km:sta ja moni muu myös mun takana! Prkl. Vähän lähti luisumaan, mutta onneksi en kaatunut! Samanlaisia idiootteja saa väistellä päivästä toiseen. Tässä pari neuvoa, jotta vältyt suuremmalla todennäköisyydellä onnettomuuksilta paikallisessa liikenteessä:

1. Päätiellä ei voi kävellä kaksi tai USEAMPI ihminen vierekkäin. (Uskokaa pois, tämä ei todellakaan ole itsestäänselvää!)
2. Väistäkää OIKEALLE, jos skopo tööttää teidän takana ja VASEMMALLE, jos olen teidän silmien edessä. Thaimaassa ja myös Koh Taolla on edelleenkin VASEMMANpuoleinen liikenne...!
3. Mae Haadissa on UP-road (liikenne kulkee kohti päätietä) ja DOWN-road (liikenne kulkee kohti rantaa) syystä. Nämä tiet eivät ole kaksisuuntaisia. PIENI vinkki: Katsokaa mihin suuntaan autojen/ skopojen nokat osoittavat. Myös näillä teillä ei ole suotavaa kävellä koko kaveriporukan leveydeltä, koska kyseessä on edelleenkin pääasiallisesti ajotie.
4. Jos et osaa ajaa skopoa, ei se auta, että vuokraat vielä leveämmän mönkijän, jolla olet ainakin kaikkien tiellä TUKKIMASSA muiden kulkua.
5. Opetelkaa käyttämään sitä VILKKUA, jos on pakko madella 10 km/h ja pällistellä joka ikistä palmua ja rakennusta. Muistakaa myös laittaa se vilkku pois, kun ette sitä käytä!
6. Sinä KÄVELIJÄNÄ väistät, kun jokin ajoneuvo haluaa ohi. Ei toisin päin. Täällä pienempi/ hitaampi väistää AINA!

Ei kyllä kateeksi käy klinikoiden hoitajia ja lääkäreitä. Saavat päivästä ja yöstä toiseen katsoa reppureissaajia, jotka ovat kaatuneet skopoilla milloin mistäkin syystä, sekä paikkailla niitä ruhjeita ja haavoja. Isoin ongelma on täällä kuitenkin se, että skopoilla ajetaan alkoholivaikutuksen alaisena, välillä ns. pienessä maistissa ja välillä täysin päissään. Paikalliset ja täällä asuvat länkkärit pitävät sitä täysin normaalina vedoten, että välimatkat ovat niin lyhyet. Nämä ihmiset aiheuttavat sitten vaaratilanteita toisilleen ja niille, joilla ei ole mitään tekemistä koko humalan kanssa. Ikävä kyllä tällaisiakin tapahtumia olen joutunut täällä todistamaan. Ei siihen sitä matkaa paljon tarvitse, kun käy pahasti.

Välipäivät olivat mulla tekemistä täynnä! Tein mm. näyttösuunnitelmaa tutkintotilaisuutta varten töiden lomassa monta tuntia. Järjestelin ja organisoin myös siivouspäivää, jota varten juoksin hakemassa jätesäkkejä, hanskoja ym. muuta. Siivouspäivä oli onnistunut siivouksien puolesta, muu sitten ei muutamien epäselvyyksien takia. Saatiin 40 jätesäkillistä roskaa pois pelkästään rannalta että rantavedestä! Paljon rikkinäisiä lasipulloja, muovipulloja, rikkinäisiä muovipusseja...yksi onnekas löysi jopa rahaa snorklatessaan roskia vedestä! Siitä mä olin yllättynyt kuinka paljon meitä oli siivoamassa, yli 20! Yllätyin myös siitä, kuinka nopeasti jengi siirtyi siivoamisesta kaljatuopin ääreen nimiä tässä mainitsematta...se otti henkilökohtaisesti päähän todella paljon. Pääasia kuitenkin, että roskia saatiin kerättyä pois ja autettua merenalaista maailmaa sillä tavoin.

Lopputyöpäivästä mulla ei sitten meinannutkaan tulla mitään. Paijailin, silittelin ja kuuntelin, kun yksi aivan vallattoman suloinen koiranpentu tuhisi vuoronperään meidä jokaisen tytön/ naisen sylissä. Ei sitä karvapalleroa olisi raaskinut millään jättää. Pakko se vaan oli tunnin paijailun jälkeen. Toimistotöitäkin piti vielä tehdä päivän päätteeksi.

Olen tehnyt paljon myös ns. paperihommia työajan ulkopuolella. Sain vielä idean, että lähden Espanjaan matkatoimistoon viimeiselle työharjoittelulle ennen valmistumistani. Muutamaan paikkaan tuli väännettyä hakemus ja pohdittua vastauksia syihin, miksi lähteä työharjoitteluun ulkomaille. Eikö se nyt ole aika itsestäänselvää? Ainakin mun kohdalla vai mitä kamut? :D On yllätävän vaikeaa pukea ne tunteet ja halut sanoiksi, mutta MATKUSTAMINEN <3.

Olen täälläkin töissä ollessani oppinut aivan huimasti uusia asioita ja oppiminen jatkuu koko ajan. Sellaisia pieniä asioita, jotka ovat monelle itsestäänselvyyksiä eikä niitä tule sanottua ääneen. Asioita, jotka oppii vain katselemalla ja kuuntelemalla muita. Ihanaa tässä kaikessa on se, että aina välillä sitä pääsee sukeltamaan! Mulle uutena tuttavuutena tuli UV-valoyösukellus, josta olin vain aikaisemmin kuullut. Pääsin sen myös käytännössä kokemaan eräs ilta. Voin sanoa, että käy kyllä kunnon nosteenhallinnasta se sukellus! UV-valon kanssa kun pysytään aika lailla paikoillaan, jotta voidaan nähdä makroelämää pinnan alla. UV-valon kanssa sukeltaminen on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen juttu! Itse tulen jatkossa käymään kuitenkin tavallisilla yösukelluksilla siihen asti kunnes saan nosteenhallinnan mahdollisimman hyväksi. Sitä kun ei voi treenata liikaa! Ehkä sen jälkeen uskaltaudun myös kokeilemaan yösukellusta uv-lampun kanssa uudestaan.