Yksinkertaisuutta ja vaaranpaikkoja

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet hyvinkin kiireisiä. Ei niinkään ehkä töiden puolesta, tilanne on tasaantunut ja rauhoittunut, vaikka asiakkaita riittää. Ei ole enää samanlaista huirmurysää kuin joulun ja uv:n aikaan. :D Olen enemminkin suunnannut katseeni jo tulevaan kesään ja silmät ristissä ”metsästänyt” kesätöitä. Työharjoitteluhakemuksia olen hakenut jo joulukuusta asti...! Stressiä on siis aiheuttanut tämä ainainen työhakemusten täyttö. Voisiko tylsempää hommaa olla? Varsinkin, kun niihin käyttää paljon aikaa ja näkee oikeasti vaivaa eikä ole mitään varmuutta siitä, että lukeeko joku edes koko hakemuksen. Olen ehtinyt noin 30 hakemusta ehtinyt rustata erilaisiin hommiin: Linnanmäelle, vuokrafirmayrityksiin, kahvila- ja ravintola-alan hommiin, erilaisiin kaupan tehtäviin sekä toimistohommiin. Pieniin ja isompiin firmoihin.

Elämä on täällä yksinkertaisempaa kuin länsimaissa enkä ole tulevaisuudesta millään tavalla poissulkenut ajatusta ulkomailla asumisesta pidemmän aikaa. Ihmiset ovat onnellisia paljon vähemmästä eivätkä juuri valita. En ole ainakaan kuullut. Olen ehtinyt jo monet kerrat miettimään, mitä myyn tavaroistani Suomessa, joilla en tee mitään. Toki niistä saa hieman rahaa, mutta enemminkin tavaran vähyys vapauttaa henkisesti. Olen itse hyvin pärjänyt rinkan sisällöllä syyskuun alusta ja silti tuntuu, että tavaraa on aivan liikaa. Toki olisihan se kiva, että tiettyjä asioita saisi täällä, kuten kunnon pesukoneen tai raejuustoa ostettua kaupasta, mutta ilman niitäkin on pärjännyt. Tyytyväisyyden tunteen kun saa muistakin asioista kuin tavaroista.

Saarella on toki myös omat vaaran paikkansa, vaikka tämä paratiisi onkin (ainakin joidenkin mielestä). Suurimmat onnettomuudet tapahtuvat skopoilla, joko ihmisten tai eläinten yhteentörmäyksessä. Täällä saa varoa eritoten kissoja ja koiria ilta-aikaan, muutamaa lehmää ja kanaa taas aamuaikaan. Sattuvat tuohon työmatkalle sopivasti. Joku on kuulema nähnyt peurankin. Eläimet ovat täällä kaikki lemmikkieläimen statuksella, joten niitä varotaan, vaikka itseen sattuisi kaatuessaan.

Kaksi pahaa esimerkkiä löytyy skopo-onnetomuuksista kerrottaviksi. Toinen tapahtui noin kuukausi sitten eräälle tutulle miehelle. Tarkemmat yksityiskohdat jääköön piiloon. Toinen pyöräilijä (”paikallinen”), täysin kännissä kaahanut osui tuttuuni hänen ollessa ajamassa kotiinsa illalliselta. Kaahari oli yrittänyt onnettomuuden jälkeä poistua paikalta siinä onnistumatta voimakkaan humalansa takia. Tuttuni kuljettiin ambulanssi speedboatille Samuille sairaalaan ja suoraan leikkauspöydälle. Häneltä murtui leuka ja poskiluut muutamasta kohtaa. Leikkauksessa hänelle asennettiin silmäkulmaan sekä poski- ja leukaluuhun suuret määrät metallia, jotta luut saatiin takaisin kasaan. Hänellä oli vain aivotärähdys ja hyvin onnekas kaveri sinänsä, sillä muita naarmuja ei tullut! Ei naarmun naarmua! Hän on nyt joutunut muutaman viikon pitämään rautoja suussaan ja olemaan nestedietillä, mutta selviää muuten täysin. Hän selvisi ilman päänsisäisiä vammoja. Lasku tosin kipusi nopeasti yli 140, 000 THB:n.

Toinen tapaus sattui jo viisi vuotta sitten, jossa henkilö oli kaatunut pahasti omalla pyörällään. Yksityiskohdista en sen enempää osaa sanoa, koska hän ei niitä itsekään muistanut. Hän joutui koomaan pariksi viikoksi ja perheelle kerrottiin, että tuskin selviää, vaikka nuori onkin. Vammat ja murtumat olivat niin pahat: mm. useita kallon murtumia. Sairaalalasku kipusi yli 1,000,000 THB:n. Toipuminen kesti pitkään, käveleminen ja puhuminen jouduttiin opettelemaan uudestaan, mutta muutaman vuoden jälkeen useista leikkauksista ja onnettomuudesta on muistona enää pieni alue toisella puolella päälakea, jossa ei ole tuntoa. Muuten elämä on normalisoitunut täysin ja hän on päässyt takaisin rakkaansa harrastuksensa, sukelluksen, pariin.

Itse olen saanut muutaman kerran pelästyä toisten turistien takia liikenteessä, koska olen joutunut lyömään jarrut pohjaan 40 km tuntivauhdista heidän ajattelemattomuutensa takia. Onneksi ei ole skopo pahasti lähtenyt luisumaan vaan olen selvinnyt vain säihkähdyksillä. NIin ja skopon korjaaminen ei maksa täällä juuri mitään: uuden jarrupalan ja uusien peilien vaihto maksoi ruhtinaaliset 350 THB.